MR – Seikkailu Afrikassa

107 Paluu tulevaisuuteen II (30.11.)

Post author:MR
Post published:21.2.2020

Etiopian Airlines oli meidän osalta onnellisesti historiaa, kun kävelimme putkea pitkin lentokoneesta Arlandan terminaaliin. Kello oli kaiketi jotain kuuden pintaan aamulla, tai ehkä seitsemän. En nähnyt kelloa, mutta päättelin sen siitä, että lento Addis Abebasta Tukholmaan kestää reilun seitsemän tuntia ja me lähdimme sieltä joskus puolen yön tuntumissa. Aikaeroja en pystynyt edes ajattelemaan, sillä en ollut juurikaan nukkunut koko yönä. Oli joka tapauksessa varhainen aamu ja meillä olisi enää 45 minuutin siirtyminen Helsinkiin. Se menisi kuin siivillä. Arlandassa aamu herätteli…

106 Paluu tulevaisuuteen I (29.11.)

Post author:MR
Post published:17.2.2020

Heräsin siihen, että hyttysverkko hävisi päältäni. Minä todella heräsin eli olin ollut unessa vaikka alkuyöstä olin luullut, etten nuku tänä yönä lainkaan. Yö oli ollut ehkä aavistuksen edeltäneitä parempi, mutta väsyneenä minä heräsin. Sillä ei ollut kuitenkaan mitään merkitystä tänään, sillä kun Heli vetäisi hyttysverkon katosta, tajusin välittömästi, että se oli nyt siinä. Kotiinlähtöaamu oli koittanut. 102 aamua menneisyydessä, ja huomenna heräisimme tulevaisuudessa, kirjaimellisesti. Heli viikkasi hyttysverkot ja heitti ne olohuoneen lattialle. Minun teki mieli mennä hyppimään niiden päälle ja…

105 Viimeistä viedään (28.11.)

Post author:MR
Post published:14.2.2020

Turha varmaan kertoa miten yö meni. Silmät taisi olla enemmän auki kuin kiinni koko yhdeksän tunnin "yöunien" aikana. Olen nukkunut Malawissa pääsääntöisesti todella hyvin ja muutenkin voisin kutsua vointiani kolmen kuukauden ajalta erittäin hyvin levänneeksi. Auringon säännöllinen 12 tunnin rytmitys on toiminut kerrassaan mahtavasti, pimeällä nukutaan ja valosalla kukutaan. Mutta viimeiset yöt ovat olleet aivan kammottavia. Tosi kiva, että kolmen kuukauden lepo haihtuu ennen kotiinlähtöä muutaman yön aikana. Ihan kuin rusketuskin häipyisi samalla. Matkalla Woodlandsiin. Suunnitelmissa oli ollut jo pitkään…

104 Hormonaalisia syitä (27.11.)

Post author:MR
Post published:10.2.2020

Yöt ovat muuttuneet loppua kohti turruttaviksi. Mikään ei ole oikein huonosti, pikemminkin meillä olisi kaikki edellytykset nukkua hyvin. Olemme terveitä, tuuletin toimii eikä ole tuskallisen kuuma, herätyskelloa ei tarvita ja muutenkin puitteet ovat nukkumista ajatellen hyvin rennot. No, en laske rentouteen mukaan helkkarin hyttysverhoja, jotka takertuu kalsareihin kun käy yöllä vessassa. Mutta hyvistä uinumisedellytyksistä huolimatta heräilemme Helin kanssa tunnin välein ja kurkkailemme vuorotellen ulos ikkunaverhon raosta siinä toivossa, että aurinko olisi meitä jo vastassa. Kaksi päivää enää jäljellä, mutta se…

103 Kolme yötä jouluun (26.11.)

Post author:MR
Post published:29.1.2020

Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen. Itseasiassa taisin laskea sitä koko yönkin, sillä nukuin huonosti. Tuuletin kyllä toimi, eikä ollut mitenkään kuuma enkä muutenkaan pysty nimeämään yhtään häiritsevää tekijää, mutta huonosti nukuin. Niin tai näin, meillä oli enää kolme yötä jäljellä suurimpaan joululahjaamme eli kotiinpaluuseen. Mutta huonosta yöstä huolimatta, jälleen kerran kun aurinko oli noussut, huono yö ei tuntunut painavan lainkaan ja olimme jo ennen yhdeksää matkalla kohti Sun Bird -hotellia ja sen uima-allasta. Aurinko säteili pitkästä aikaa…

102 Yhdet häät ja muutamat hautajaiset (25.11.)

Post author:MR
Post published:24.1.2020

Yöstä ei raportoitavaa, se sujui ongelmitta. Mutta aamulla meitä odotti yllätys. Noel nousi tyypilliseen tapaansa ensimmäisenä ja kiiruhti puettuaan avaamaan ulko-oven. Tällä kertaa hän ei hävinnyt ulos vaan huusi meidät heti paikalle katsomaan mitä on tapahtunut. Äänensävy oli sellainen, että se sai meihin nopeasti vauhtia ja hetkessä olimme kaikki ulko-ovemme kynnyksellä. Koko betoninen kuisti oli värjäytynyt harmaaksi. Hetken piti tihrustella unenpöpperöisillä silmillä, että mitä oikein on tapahtunut. Lattia oli täynnä parisenttisiä hentoja siipiä. Joissakin siivissä oli vielä termiitti kiinni joko…

101 Onko totuus tarua ihmeellisempää? (24.11.)

Post author:MR
Post published:20.1.2020

TJ 5. Minä nukuin pitkästä aikaa omalla tyylilläni eli kuin tukki. Ja sain nukkumisestani vielä kehujakin, joten päiväni alkoi oikein mukavasti. Heli sanoi, etten kuorsaa täällä Afrikassa lainkaan. Vaikka otinkin sen kehuna, minusta se oli hieman outo kommentti, koska mielestäni en kuorsaa muissakaan maanosissa. Helin nauru ilmaisi kuitenkin hyvin vakuuttavasti, että ilmeisesti minä jotain ääniä kotisuomessa sitten nukkuessani päästelen. Heli itse on Euroopan huonoin nukkuja ja sikeimmilläänkin herää pienimpäänkin rasahdukseen. Tänäkin yönä hän oli johonkin herännyt, mutta ei kuulemma ainakaan…

100 Ukkosta ilmassa (23.11.)

Post author:MR
Post published:17.1.2020

Heräsimme kaikki aamuyöllä jotenkin oudosti. En tiedä paljon kello oli, mutta ulkona oli selvästi vielä pimeää. Jotakin oli pielessä, se oli selvää, mutta hetken piti miettiä mikä se oli. Nopeasti kuitenkin tajusin, ehkä johtuen kyvystäni tehdä Knikke Knatterttonille vertoja vetäviä johtopäätöksiä, että tuuletinhan ei toimi! Mitään ääntä ei kuulunut ja nukumme kaikki lätäkössä. Oli järkyttävän kuuma ja melkein jo luulin, että noitatohtori oli taikonut meidät ajassa takaisin Nkhata Bayn ahdistavan hikisiin öihin. Tuijotin tuuletinta silmät kurtussa ja aivan yhtäkkiä se…

99 The Warm Heart of Africa (22.11.)

Post author:MR
Post published:13.1.2020

Yö oli hyvä tai vähintäänkin kohtuullinen. Muutama pikkuheräily ei haittaa, jos saa heti unen päästä kiinni uudestaan. Noel nousi auringon kanssa samaan aikaan, laittoi mitään sanomatta shortsit jalkaansa ja kipitti keittiöön. Kolina vain kuului, kun Noel avasi keittiön kalteriovessa riippuvan jykevän munalukon. Hänellä oli lupa avata lukko ja mennä pihalle heti herättyään, ja hän taisi kokea sellaisesta oikeudesta jonkinlaista ylpeyttä. Ja sinne hän sujahti aamun raikkauteen, mitä lie tekemään. Heli hävisi sängystä heti Noelin jälkeen keittelemään... olisi kiva sanoa kahvia,…

98 Lapsellista valitusta (21.11.)

Post author:MR
Post published:7.1.2020

*** Vähän uutisia reaaliajasta matkapäiväkirjan ulkopuolelta: julkaisu myöhästyi / sen julkaisemisessa on ollut hieman haasteita, sillä kävimme synnyttämässä terhakan tyttövauvan Loppiaisena eli eilen. 3062 grammaa lisää veneentappia meidän perheeseen. Olemme jo kotona ja kaikki hyvin kaikilla. Uusia seikkailuja odotellessa... *** "Neilikka", pikkusisko. Kahdeksan aamua enää, se oli ensimmäinen ajatukseni aamulla. Toinen ajatukseni oli, että tunsin itseni oudon väsyneeksi. Olin kuitenkin nukkunut todella hyvin enkä muista, että olisin herännyt yöllä kertaakaan. Yli kahdeksan tuntia sikeää unta, mutta silti aamulla tuntui olo…